Mieli tekisi treenata ja paljon, mutta kroppa hannaa vastaan. Viimeisin yllätys koettiin maanantaina Eltsussa kun takareisi/pakara/alaselkä jymähti koko matkalta kiinni. Voi sitä olotilan ihanuutta, liikunnan ilo oli siitä hommasta todella kaukana.
Tällä kertaa apua haettiin sekä purkista (särky, tulehdus ja relaksantti) sekä fysioterapeutilta. Kaverit suosittelivat OMT-fysioterapeuttia ja päätin kokeilla. Vähänpä mä tiesin minne jouduin. Edelliset fysioterapia käynnit ovat olleet lähinnä tukiliikkeiden tekemistä ja kevyttä venyttelyä. Nyt asiat eivät menneet ihan niin.
Ortopedinen Manuaalinen Terapia (OMT) on fysioterapian erikoisala, joka keskittyy henkilön fyysisen toimintakyvyn arviointiin, hermo-, lihas- ja nivelrakenteiden tutkimiseen ja terapiaan sekä toimintahäiriöiden ennaltaehkäisyyn. Eli käytännössä OMT tarkoitti sitä, että mars makaamaan pöydälle 20 eri asennossa ja rusautellaanpas vähän nikamia paikalleen.
Meteli oli suorastaan korvia huumava, kun nikamat paukkuivat yksi toisensa jälkeen. Jos olisin tiennyt että edessä oli kunnon ”jumppatuokio” niin olisin mennyt paikalle pukeutuneena johonkin muuhun kuin duunivaatteisiin. Hikihän siinä tuli, mutta olo helpottui.
Alaselkä oli kuulemma todella pahasti lukossa ja sen myötä hermotus toisessa jalassa sananmukaisesti ”päin persettä”. Nyt venytellään ja otetaan hissukseen pari päivää (arvaatkaa onnistuuko?) ja perjantaina mennään pöydälle uudestaan. Nytpä osaan ainakin laittaa verkkarit jalkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti