23.8.2011

Syysfiilistä


Vaikka kesällä tulikin hankittua kenkiä useammastakin maasta ja useampikin pari, niin täytyyhän joka tytön suoda itselleen vähintään yksi "supersyyspari". Meikäläinen päätyi kuvan piikkareihin. Korkeasta korosta huolimatta näillä voi tarvittaessa pistää vaikka juoksuksi.

21.8.2011

Talkoohenkeä

Urheiluseurathan tunnetusti keräävät varoja toimintaansa erilaisilla talkoilla. Vaikka talkoohenki puhalteleekin välillä voimakkaana, minä en varsinaisesti ole ollut niitä innokkaimpia inventaariin lähtijöitä. Riippuen tietysti talkookeikan palkkauksesta, niin yleensä olen yrittänyt selvitä näistä maksamalla oman osuuteni.

En tiedä, mikä mielenhäiriö päähäni iski, kun sitten lupauduin talkoisiin. Luonnollisesti kalenteriin vilkaisematta, mikä tarkoitti sitä, että olin lupautunut tekemään yhteistä hyvää kunnon megaryyppäjäisten jälkeisenä päivänä. Aina hyvä idea.

Kun reippaana sitten lauantaina marssin Stadionille juustohampurilainen kädessä, mielessä oli pieni epäilys, että miten tästä selvitään. Fyysisesti homma ei ollut mitenkään rankka - olin ovimiehenä 5 tuntia HCM:n vippipukuhuoneen ovella. Siistiä sisätyötä ja kaiken lisäksi sai istua koko ajan. Mieleen tosin juolahti useamman kerran sen viiden tunnin aikana, että kirja olis ollut ihan kiva.

Iltaa piristi Sami Hyypiän ontuminen paikalle. Ilmeisesti krampit olivat päässeet yllättämään 30km kohdalla ja Sami oli joutunut pistämään välillä kävelyksi. Syke loppumatkalla oli ollut kuulemma 114. (Minähän en nouse tuolistakaan ilman, että syke on tuota tasoa...) Osa maaliin tulleista oli vieläkin heikommassa hapessa ja niitä ensiapupaareja katsellessa todistin useampia syitä, miksi en aio koskaan juosta maratonia.

Onneksi kännykän akku kesti loppuun saakka. Viimeiset pukuhuoneen asiakkaat tulivat paikalle 20.45, jonka jälkeen meikäläinen nosti kytkintä. Edes voittajalta saatu kukka, ei auttanut talkoohenkeä riittämään julkisten käyttämiseen kotimatkalla, vaan otin taksin himaan. Toivottavasti seura sai tästä panoksesta enemmän kuin mikä oli taksimatkan hinta.

14.8.2011

Väärä myyntiargumentti

Kävin eilen ihastelemassa Stockalla Lancelin käsilaukkuja. Ihastuin erityisesti yhteen terrakotan/oranssin väriseen laukkuun, joka suorastaan huusi mun nimeä hyllyssä.

Kunnes myyjä tuli paikalle.

Myyjän ensimmäiset sanat olivat: "Tässä laukussa on jopa 16 taskua"!!!

MITÄ??!!! Kuka tarvii laukun, jossa on 16 taskua? Miten on pienintäkään mahdollisuutta muistaa, mitä niissä taskuissa on? Siinähän on vain 16 mahdollisuutta lisää hukata avaimet ja kännykkä. On varmaan sanomattakin selvää, että laukku meni takaisin hyllyyn.

13.8.2011

Viikon kehut

"Sä näytät ihan maksamakkaralta tuossa asussa. Ainoa ero on, että maksamakkarapaketissa on pystyraidat."

Kirjoilla jatketaan

Kesän lukemistoon kuului kolme elämänkertaa: Andre Agassi, Elizabeth Taylor ja Marilyn Monroe. Luin kirjat tuossa järjestyksessä ja suositukset menevät lukujärjestyksen mukaan eli jos jonkun noista haluaa lukea niin kannattaa valita Agassi. Taylorin ja Monroen kirjoissa on paljon yhteistä (elokuvat, pillerit, Hollywood), mutta Monroesta kirjoitettiin ehkä jopa liian pikkutarkasti. Sinänsä mielenkiintoista oli tietää, että Donald Spoton kirjoittamien kirjojen mukaan näiden kahden supertähden tiet ovat kohdanneet aikoinaan Frank Sinatran keikalla. Ja muutamaa vuotta myöhemmin Monroella oli suhde myös Sinatran kanssa.

Jatkoin myös dekkareiden parissa ja på svenska. Yllättäen valitsemani kirjallisuus ei ollut niin syvällistä, että niitä kannattaisi juuri mainostaa. Lars Keplerin "Paganinikontraktet" ja "Hypnotisoija" olivat ihan kelvollista kamaa altaan äärelle.

Sen sijaan kaikille voin suositella Susanna Alakosken kirjaa "Sikalat". Siinä saa lukea kaunistelemattoman kuvauksen siitä, millaista suomalaisten siirtolaisten elämä oli Ruotsissa 60-70 luvulla. Ei käy kateeksi.

Pöydällä on tällä hetkellä kesken kirja "Elsas värld", jonka kohderyhmä taitaa olla jotain muuta, mitä allekirjoittanut edustaa. Kirja taitaa jäädä lukematta, koska lentokoneessakin pelasin mielummin Angry birdsiä. Seuraavaana odottaa Keith Richardsista kertova kirja. Saas nähdä, miten sovin siihen kohderyhmään.