Kävin eilen pikaisella työmatkalla Oslossa. Päivä oli täynnä tapaamisia ("vain" viisi möteä) eli millään leporeissulla siellä ei oltu. Yllätys oli kuitenkin melkoinen kun eräässä yrityksessä tuli tuttu vastaan.
Kyseessä oli yksi vanhoista vaihto-oppilaskavereistani vuodella 1999. Vietimme silloin muiden skandien kanssa aika ratkiriemukkaan puolivuotisen Rotterdamissa. Tämä norjalainen heppu on ehtinyt käydä Suomessakin muutamaan otteeseen, mutta pariin viime vuoteen ei olla oltu juuri yhteydessä. Nyt on kuitenkin taas yhteystiedot päivitetty ja yksi vierailupaikka lisätty kartalle. Osloon anyone?
27.9.2007
24.9.2007
Lukijakaartista
Loimaannorpan innoittamana (ja neuvomana) asensin itselleni myös Google Analyticsin. Systeemi tuottaa mielenkiintoisia raportteja esimerkiksi siitä, missä kaikkialla blogiania luetaan ja miten ahkerasti. Kansainvälinen suosio ei ole vielä ollut järin huima, mutta kotimaassa on sivuille eksynyt jopa pari tyyppiä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Erityisterveiset menee siis seuraaville kylille: Rauma, Joensuu, Kotka, Jyväskylä, Hollola ja Oulu. Tämä siitä syystä, etten nyt äkkiseltään muista että tuntisin ketään noilta kulmilta ja blogiini on kuitenkin eksytty useammin kuin sen parin harhalaukauksen verran. Kiitos toki myös pääkaupunkiseudun kannattajille! (enemmänkin saa toki kommentoida...)
Erityisterveiset menee siis seuraaville kylille: Rauma, Joensuu, Kotka, Jyväskylä, Hollola ja Oulu. Tämä siitä syystä, etten nyt äkkiseltään muista että tuntisin ketään noilta kulmilta ja blogiini on kuitenkin eksytty useammin kuin sen parin harhalaukauksen verran. Kiitos toki myös pääkaupunkiseudun kannattajille! (enemmänkin saa toki kommentoida...)
Ei tämä ole mikään Ruotsi
Meidän säbäjengillä ei ole valmentajaa. Voitte varmasti kuvitella, mitä se tarkoittaa treeneissä, mitä kukaan ei ole suunnitellut etukäteen. Paikalla on kuitenkin se 15 naista.
Kun eräskin pelaaja rupesi tänään kyselemään muilta, että "tykkäisivätkö he jos treenattaisiin joku kerta niin ja näin..." niin jouduin hieman avaamaan sanaista arkkuani. Tyttö ehkä hieman säikähti, kun aika kovaan ääneen tokaisin että nyt suu suppuun! Ja perään jatkoin, että jos sulla on treeni-ideoita niin sitten sä vaan pidät ne treenit ja käsket jengiä tekemään. Ei täällä ruveta kaikkien mielipiteitä kyselemään. Ei tämä ole mitään sosiaalipalloa. Ei tämä ole mikään Ruotsi! (tässä vaiheessa jo useampikin katsoi mua suu auki, mutta onneksi tajusivat olla samaa mieltä - hyvä mimmit!)
Eihän hommasta tule yhtään mitään, jos jokaisesta asiasta pitää kysyä kaikkien mielipide. Koska kaikkihan tietävät, että aina joku on kuitenkin loppupeleissä eri mieltä. Julistin täten kaikille, että konsensus on kuollut. Arvatkaa kuka määrää ketjut ensi viikonlopun turnaukseen? (otin mä sentään selvää, ketä pelaa pakkeina)
Kun eräskin pelaaja rupesi tänään kyselemään muilta, että "tykkäisivätkö he jos treenattaisiin joku kerta niin ja näin..." niin jouduin hieman avaamaan sanaista arkkuani. Tyttö ehkä hieman säikähti, kun aika kovaan ääneen tokaisin että nyt suu suppuun! Ja perään jatkoin, että jos sulla on treeni-ideoita niin sitten sä vaan pidät ne treenit ja käsket jengiä tekemään. Ei täällä ruveta kaikkien mielipiteitä kyselemään. Ei tämä ole mitään sosiaalipalloa. Ei tämä ole mikään Ruotsi! (tässä vaiheessa jo useampikin katsoi mua suu auki, mutta onneksi tajusivat olla samaa mieltä - hyvä mimmit!)
Eihän hommasta tule yhtään mitään, jos jokaisesta asiasta pitää kysyä kaikkien mielipide. Koska kaikkihan tietävät, että aina joku on kuitenkin loppupeleissä eri mieltä. Julistin täten kaikille, että konsensus on kuollut. Arvatkaa kuka määrää ketjut ensi viikonlopun turnaukseen? (otin mä sentään selvää, ketä pelaa pakkeina)
23.9.2007
Bileiden satoa
Kaverin kolmekymppiset oli eilen ja luonnollisesti tupa täynnä jengiä paikalla. Oli tuttuja ja vähemmän tuttuja. Ei jaksanut tutustua (taaskaan) uusiin ihmisiin. Miksi pitäisi, jos kerran vanhojen tuttujenkin kanssa on ihan tarpeeksi kivaa?!
Isäntäväki oli taas pistänyt tarjoiluissa parastaan. Satay-kana ja hummus nousivat kärkisijoille. Kuuluisat viimeiset sanat emännältä olivat: "nyt ei oikein lähde". Sen jälkeen mä teinkin sitten boolin ja kyllä näytti kohta lähtevän useammallakin.
Boolissa ei ilmeisesti ollut valittamista, mutta haukut tuli, kun en kuulemma koskaan vastaa puhelimeen. Vaikea vastata, kun se ei soi! Ei syynä taas klassinen 3g ja puhelujen meno suoraan vastaajaan. Hyvät ihmiset - jättäkää viesti!
Tallinn-boy toi mukanaan Sing-starin. Tunnelma oli alkuun - miten sen nyt sanoisi - "hieman" huvittunut, kun Tallinn-boy itse reippaasti jo maistelleena ei suostunut irrottamaan otettaan mikrofonista. Loppupeleissä tarvittiin vain pari tiukkaa sanaa: "nämä ei ole sun bileet, anna nyt muillekin vuoro tai säkään et laula..." ja kohta kaikilla olikin kivaa. Lauluesityksistä ei toivottavasti jäänyt liikaa dokumentaatiota, koska ne olivat sen verran surkeita että niistä tulisi satavarmasti hittejä youtubessa.
Siirryttiin ajoissa Ahjoon, mihin tuli bonuksena paikalle myös loput suvusta (sisko, sen veli ja doctor). Omalta osaltani osasin jättää illan lyhyeen ja suuntasin kohti ovea heti kahden jälkeen. Veikkaan, että muissa osoitteissa ei olla yhtä pirteänä tänä aamuna.
Isäntäväki oli taas pistänyt tarjoiluissa parastaan. Satay-kana ja hummus nousivat kärkisijoille. Kuuluisat viimeiset sanat emännältä olivat: "nyt ei oikein lähde". Sen jälkeen mä teinkin sitten boolin ja kyllä näytti kohta lähtevän useammallakin.
Boolissa ei ilmeisesti ollut valittamista, mutta haukut tuli, kun en kuulemma koskaan vastaa puhelimeen. Vaikea vastata, kun se ei soi! Ei syynä taas klassinen 3g ja puhelujen meno suoraan vastaajaan. Hyvät ihmiset - jättäkää viesti!
Tallinn-boy toi mukanaan Sing-starin. Tunnelma oli alkuun - miten sen nyt sanoisi - "hieman" huvittunut, kun Tallinn-boy itse reippaasti jo maistelleena ei suostunut irrottamaan otettaan mikrofonista. Loppupeleissä tarvittiin vain pari tiukkaa sanaa: "nämä ei ole sun bileet, anna nyt muillekin vuoro tai säkään et laula..." ja kohta kaikilla olikin kivaa. Lauluesityksistä ei toivottavasti jäänyt liikaa dokumentaatiota, koska ne olivat sen verran surkeita että niistä tulisi satavarmasti hittejä youtubessa.
Siirryttiin ajoissa Ahjoon, mihin tuli bonuksena paikalle myös loput suvusta (sisko, sen veli ja doctor). Omalta osaltani osasin jättää illan lyhyeen ja suuntasin kohti ovea heti kahden jälkeen. Veikkaan, että muissa osoitteissa ei olla yhtä pirteänä tänä aamuna.
22.9.2007
Virkistäytymistä
Tiimillä oli ohjelmassa virkistäymismatka menneellä viikolla. Suuntana oli Viimsi spa hieman Tallinnan ulkopuolella. Ohjelmassa oli mm. Les Mills Body balance -tunti (jolla saa muuten reidet kivasti kramppiin), vaihtoehtoisia hoitoja (mikä allekirjoittaneella tarkoitti hierontaa) sekä keilalua (joukkueina tietysti).
Ryhmäliikuntatunti oli yllättävän rankka ja lihakset kipeytyvät muustakin kuin nauramisesta. Osasyynä taisi kuitenkin olla päivän mittaan aiheutettu nestehukka lihaksistossa, mutta sehän kuuluu asiaan. (Mutta nuo seuraukset tunnettiin vasta seuraavana päivänä.) Hieronta oli kerrankin muuta kuin silittelyä, vaikka toiminnan suorittaja olikin vanhemman puoleinen nainen.
Keilailussa olisimme tietenkin olleet varmoja voittajia, mutta aina on joukkueessa (tällä kertaa vain meidän joukkueessa) se yksi henkilö, joka onnistuu laittamaan lähes jokaisen heiton ränniin. Ei se voi olla niin vaikeeta! Onneksi baarissa oli piikki auki, muuten ei olisi ehkä jaksanut sitä toverillista kannustusta kokonaista puolitoista tuntia.
Safkat vedettiin Zebra-cafessa. Nuori tarjoilijatar oli hieman pihalla, mutta safkat ja juomat olivat onnistuneet. Tunnelmaa latisti hieman se, että yksi seurueemme naishenkilö onnistui jotenkin tarjoamaan käsilaukkunsa varkaille. Mä en edelleenkään voi ymmärtää, miten se oli mahdollista siinä tilassa. Taitavia ovat, täytyy sanoa.
Stereo loungessa käytiin vetämässä skumpat ja sen jälkeen ukot halusivatkin Viru-hotelllin alakertaan. Kaikki muut daamit olivat tietenkin lähteneet nukkumaan, joten eipä juuri jäänyt muita vaihtoehtoja kuin lähteä perässä. Ravintolassa eräskin kolleega oli hieman liikaa humalassa ja yritti pokata useampaakin naista samalla kertaa. Joku kutsuu sitä kai riskien hajauttamiseksi.
Jatkotkin pidettiin ja salmarikossu korkattiin vielä aamuviideltä. Pohja ei tullut näkyviin, mutta parin tunnin unien jälkeen bussissa matkalla satamaan kävi kyllä hetkellisesti mielessä, että sen olisi voinut jättää kokonaan avaamatta. Tallinkin Autoexpressillä on kiva mennä yli kunnon merenkäynnissä. Satamasta suoraan töihin ja voi veljet, että oli virkistäytynyt olo!!!
Ryhmäliikuntatunti oli yllättävän rankka ja lihakset kipeytyvät muustakin kuin nauramisesta. Osasyynä taisi kuitenkin olla päivän mittaan aiheutettu nestehukka lihaksistossa, mutta sehän kuuluu asiaan. (Mutta nuo seuraukset tunnettiin vasta seuraavana päivänä.) Hieronta oli kerrankin muuta kuin silittelyä, vaikka toiminnan suorittaja olikin vanhemman puoleinen nainen.
Keilailussa olisimme tietenkin olleet varmoja voittajia, mutta aina on joukkueessa (tällä kertaa vain meidän joukkueessa) se yksi henkilö, joka onnistuu laittamaan lähes jokaisen heiton ränniin. Ei se voi olla niin vaikeeta! Onneksi baarissa oli piikki auki, muuten ei olisi ehkä jaksanut sitä toverillista kannustusta kokonaista puolitoista tuntia.
Safkat vedettiin Zebra-cafessa. Nuori tarjoilijatar oli hieman pihalla, mutta safkat ja juomat olivat onnistuneet. Tunnelmaa latisti hieman se, että yksi seurueemme naishenkilö onnistui jotenkin tarjoamaan käsilaukkunsa varkaille. Mä en edelleenkään voi ymmärtää, miten se oli mahdollista siinä tilassa. Taitavia ovat, täytyy sanoa.
Stereo loungessa käytiin vetämässä skumpat ja sen jälkeen ukot halusivatkin Viru-hotelllin alakertaan. Kaikki muut daamit olivat tietenkin lähteneet nukkumaan, joten eipä juuri jäänyt muita vaihtoehtoja kuin lähteä perässä. Ravintolassa eräskin kolleega oli hieman liikaa humalassa ja yritti pokata useampaakin naista samalla kertaa. Joku kutsuu sitä kai riskien hajauttamiseksi.
Jatkotkin pidettiin ja salmarikossu korkattiin vielä aamuviideltä. Pohja ei tullut näkyviin, mutta parin tunnin unien jälkeen bussissa matkalla satamaan kävi kyllä hetkellisesti mielessä, että sen olisi voinut jättää kokonaan avaamatta. Tallinkin Autoexpressillä on kiva mennä yli kunnon merenkäynnissä. Satamasta suoraan töihin ja voi veljet, että oli virkistäytynyt olo!!!
19.9.2007
Tapahtui Elixialla
Aleksanterinkadun Elixia kävi läpi täysremontin kesällä. Uudistuksiin kohdistuneita odotuksia suorastaan lietsottiin. Paremmat tilat, enemmän laitteita, uudet telkkarit olivat mainoslauseita, joita luki kuntokeskuksen seinillä. (aikaisemminhan noitakin paikkoja sanottiin vain punttisaleiksi)
Kuinkas sitten kävikään. Uusia laitteita tuli, mutta tila pieneni. Vapailla painoilla treenaaminen on lähes mahdotonta. Normaali kyykky vielä jotenkin onnistuu, mutta askelkyykky ja rinnalleveto on jo hengenvaarallista toimintaa niin pienissä tiloissa. Ja mikä ehkä pahinta – kaikki luettavat lehdet katosivat myös saman tien. Eikä se naisten pukuhuoneen ”sillit purkissa” fiilis kadonnut minnekään, tosin se ei tainnutkaan olla uudistettavien kohteiden listalla.
Yleensä en keskustele muiden treenaajien kanssa salilla, mutta nyt se oli melkeinpä pakollista. Koko ajan piti väistää tai pyydellä anteeksi ja jos olisi pitänyt suunsa kiinni, niin todennäköisesti olisi saanut jonkun painot otsaansa. Tämä uusi kommunikaatio toi mukanaan kuitenkin tiedon, että tilaongelmalle ollaan oikeasti tekemässä jotain. Voiko todella olla niin, että käyttäjiä kuunnellaan vai olikohan tuokin vain urbaani legenda?
Onneksi tämän turhanpäiväisen kommunikoinnin voi yrittää jatkossa välttää käymällä salilla aamuvarhaisella. Silloin siellä ei juuri samassa huoneessa muita ihmisiä ole.
Kuinkas sitten kävikään. Uusia laitteita tuli, mutta tila pieneni. Vapailla painoilla treenaaminen on lähes mahdotonta. Normaali kyykky vielä jotenkin onnistuu, mutta askelkyykky ja rinnalleveto on jo hengenvaarallista toimintaa niin pienissä tiloissa. Ja mikä ehkä pahinta – kaikki luettavat lehdet katosivat myös saman tien. Eikä se naisten pukuhuoneen ”sillit purkissa” fiilis kadonnut minnekään, tosin se ei tainnutkaan olla uudistettavien kohteiden listalla.
Yleensä en keskustele muiden treenaajien kanssa salilla, mutta nyt se oli melkeinpä pakollista. Koko ajan piti väistää tai pyydellä anteeksi ja jos olisi pitänyt suunsa kiinni, niin todennäköisesti olisi saanut jonkun painot otsaansa. Tämä uusi kommunikaatio toi mukanaan kuitenkin tiedon, että tilaongelmalle ollaan oikeasti tekemässä jotain. Voiko todella olla niin, että käyttäjiä kuunnellaan vai olikohan tuokin vain urbaani legenda?
Onneksi tämän turhanpäiväisen kommunikoinnin voi yrittää jatkossa välttää käymällä salilla aamuvarhaisella. Silloin siellä ei juuri samassa huoneessa muita ihmisiä ole.
17.9.2007
Nyt paloi käämit
Illalla piti olla salibandytreenit. Sain n. klo15.30 tietää, ettei jengiä ole tarpeeksi. Aloitin helvetinmoisen rekrytointirumban: n.20tekstaria, 10 mailia. Sain houkuteltua paikalle 3 vahvistusta, joten kasassa oli 9 peluria.
Lähdin töistä kauheella kiireellä venäjän tunnille. Puoli kuudelta rupesi viestiä tippumaan: ei mennäkään treenaamaan, kun ei ole tarpeeksi väkeä... Mitä helvettiä? Miten niin ei ole tarpeeksi väkeä? Mistä lähtien 9 pelaajaa ei riitä treenien pitämiseen. Montako tarvitaan ylivoiman treenaamiseen? Montako vetotreeniin? Syöttötreeniin?
Oli mahtavaa ryhtyä kesken tunnin lähettelemään peruutusviestejä: ei tarvikaan tulla, ei daamit vaivaudukaan paikalle. Voin kertoa että äsken lähti pieni "kiitosviesti" jengille ja kommentit loppuun, että tyhjästä vuorostahan on aina kiva maksaa. Onhan se tietysti lohdullista tietää, että ilmeisesti ainakin jotkut daamit meidän jengissä on niin hyvässä kunnossa ettei niiden tarvi treenata!
Lähdin töistä kauheella kiireellä venäjän tunnille. Puoli kuudelta rupesi viestiä tippumaan: ei mennäkään treenaamaan, kun ei ole tarpeeksi väkeä... Mitä helvettiä? Miten niin ei ole tarpeeksi väkeä? Mistä lähtien 9 pelaajaa ei riitä treenien pitämiseen. Montako tarvitaan ylivoiman treenaamiseen? Montako vetotreeniin? Syöttötreeniin?
Oli mahtavaa ryhtyä kesken tunnin lähettelemään peruutusviestejä: ei tarvikaan tulla, ei daamit vaivaudukaan paikalle. Voin kertoa että äsken lähti pieni "kiitosviesti" jengille ja kommentit loppuun, että tyhjästä vuorostahan on aina kiva maksaa. Onhan se tietysti lohdullista tietää, että ilmeisesti ainakin jotkut daamit meidän jengissä on niin hyvässä kunnossa ettei niiden tarvi treenata!
16.9.2007
Japanilainen teemaviikko
Kun eilen päädyttiin Yumeen illastamaan, tajusin että se oli jo kolmas kerta japanilaista ruokaa tällä viikolla (+ vierailu japanilaisen tavaran keitaassa Annankadulla). Ei sitten tullut tilattua sushia eikä sakea, vaan alkuruuaksi tuli eteen Marmorihärkää ja shiitakesieniä "Itamemono" ja pääruuaksi valitsin Tempura äyriäisistä ja vihanneksista Moriawase.
Alkuruoka maistui mainiolta, vaikkakin härän yhdistäminen osterikastikkeeseen kuulostikin oudolta. Sen sijaan tempurassa oli aivan liian paljon taikinaa ja jouduin etsimään ravunpystöjä taikinan keskeltä aivan kuin ne olisivat olleet kiinalaisen ravintolan friteerattuja palleroita. Tuosta ei jäänyt järin mairittelevaa fiilistä ja näin Yume onkin pannassa ainakin vähän aikaa.
Alkuruoka maistui mainiolta, vaikkakin härän yhdistäminen osterikastikkeeseen kuulostikin oudolta. Sen sijaan tempurassa oli aivan liian paljon taikinaa ja jouduin etsimään ravunpystöjä taikinan keskeltä aivan kuin ne olisivat olleet kiinalaisen ravintolan friteerattuja palleroita. Tuosta ei jäänyt järin mairittelevaa fiilistä ja näin Yume onkin pannassa ainakin vähän aikaa.
Urheilun juhlaa
Eilen tehtiin retki Vantaalle. Ensin piti etsiä paikka, missä voi seurata Suomi-Espanja lentismatsia. Päädyttiin RedOnioniin Myyrmanniin. Siitä paikasta ei juuri jäänyt lapsille kertomista muuta kuin Suomen hienot esitykset välierän kolmessa ensimmäisessä erässä. Ja ehkä se, että eksyin erätauolla karkkien hakumatkalla reitiltä ja päädyin ostamaan uudet silmälasit. Harhautumista ei olisi tapahtunut, ellei hinta olisi ollut kohdallaan - kehykset ja linssit yhteensä 79euroa!!! (ja ne luvattiin toimittaa Helsingin keskustaan...)
Korispeli alkoi kuudelta ja sitä siirryttiin katsomaan Energia-areenalle katsomaan Suomi-Romania korismatsia. Kerrankin Suomi todella vei ja Romania vikisi. Yli 50 pisteen ero lopputuloksessa kertoo kaiken tarvittavan pelistä. Suomella onnistui kaikki, vierailla ei mikään. Kerrankin näin päin.
Korispeli alkoi kuudelta ja sitä siirryttiin katsomaan Energia-areenalle katsomaan Suomi-Romania korismatsia. Kerrankin Suomi todella vei ja Romania vikisi. Yli 50 pisteen ero lopputuloksessa kertoo kaiken tarvittavan pelistä. Suomella onnistui kaikki, vierailla ei mikään. Kerrankin näin päin.
14.9.2007
Kulttuuria
Eilen piti olla kulttuurintäyteinen ilta Ateneumin suojissa, mutta suunnitelmat vaihtuivat yks kaks lähes yllättäen baarikulttuuriin. Väki oli saapunut tuttuun olohuoneeseen suorastaan sankoin joukoin. Eräs joukon kokeineimmista huomasi välittömästi baarin uudistuneen täysin. Ilmeisesti seinät oli maalattu.
Tästä voimakkaasta uudistumisesta huolimatta pystyimme jotenkin tekemään olomme kotoisaksi. Toisia janotti enemmän kuin toisia kuten tapana on. Horst näkyi tuplana – tai siis tarkemmin sanottuna 1,5 kertaisena. Jos olisin juonut enemmän olisin epäillyt itseäni.
Tuore isäkin pääsi seminaarin varjolla ”yhdelle”. Se että Hietaniemen torilta heittää vielä uukkarin tuo ehdottomasti lisäpisteitä. Helpotus oli suuri, kun huomasin että tammikuun pari tärkeää hiihtoreissua eivät sittenkään osu päällekkäin. Tahko ja Himos - here I come. Sori pojat, se Berliini jää nyt tältä erää väliin.
Tästä voimakkaasta uudistumisesta huolimatta pystyimme jotenkin tekemään olomme kotoisaksi. Toisia janotti enemmän kuin toisia kuten tapana on. Horst näkyi tuplana – tai siis tarkemmin sanottuna 1,5 kertaisena. Jos olisin juonut enemmän olisin epäillyt itseäni.
Tuore isäkin pääsi seminaarin varjolla ”yhdelle”. Se että Hietaniemen torilta heittää vielä uukkarin tuo ehdottomasti lisäpisteitä. Helpotus oli suuri, kun huomasin että tammikuun pari tärkeää hiihtoreissua eivät sittenkään osu päällekkäin. Tahko ja Himos - here I come. Sori pojat, se Berliini jää nyt tältä erää väliin.
13.9.2007
Älä ole paha nivunen, ole hyvä nivunen…
Odotuksia ei juuri ollut kun eilen taas vaihteeksi tartuin salibandymailaan. Nivusen tila oli arvoitus ennen kentälle menoa, mutta se ei ollut sitä kauaa. Oppia ikä kaikki – noi vammat vaatii näköjään vähintään sen pari viikkoa parantumiseen, vajaa viikko ei vaan tahdo riittää.
(oppia ikä kaikki - niin varmaan... heti alkuviikosta uudestaan, kävi miten kävi)
(oppia ikä kaikki - niin varmaan... heti alkuviikosta uudestaan, kävi miten kävi)
11.9.2007
Takaisin opintielle
Päätin vaihteeksi täyttää kalenteria jollain sivistävällä ohjelmalla ikuisten treenien ja urheiluharrastusten sijaan. Otin kohteeksi kieliopinnot ja Venäjän alkeet työväenopistossa. Vaihtoehtona oli myös Espanjan kielen opiskelu Suomi-Espanja -seuran kurssilla, mutta 10-kertainen hinta ja ajan puute ratkaisivat asian itänaapurimme eduksi.
Meitä oli kurssilla moneksi ja montaa eri tasoa. Monipuolisesta sakista pystyi helposti erottamaan sen tunnollisen opiskelijatytön, ärsyttävän adhd-kundin, työväenopistoja työkseen kaluavat eläkeläiset, yhteisen harrastuksen löytäneen pariskunnan, venäläiseen mieheen ihastuneen naisen ja sen pakollisen ulkomaalaisen. Toinen puolisko jäi vielä kategorisoimatta, mutta eiköhän jokaiselle joku lokero löydy ennen kuin syyslukukausi on ohi.
Tahti on tuttuun tyyliin hidas ja vierustoveri täysin avuton paritehtävissä. Täytyy yrittää ehtiä ensi kerralla tunnille aiemmin niin ettei tarvi ottaa sitä ainoaa jäljellä olevaa tuolia. Mä en jaksaisi enää toista tuntia kuunnella, miten ahkerasti Steiner-koulussa kirjoitettiin kaunolla ja miten siellä tehtiin aina itse omat vihot...
Meitä oli kurssilla moneksi ja montaa eri tasoa. Monipuolisesta sakista pystyi helposti erottamaan sen tunnollisen opiskelijatytön, ärsyttävän adhd-kundin, työväenopistoja työkseen kaluavat eläkeläiset, yhteisen harrastuksen löytäneen pariskunnan, venäläiseen mieheen ihastuneen naisen ja sen pakollisen ulkomaalaisen. Toinen puolisko jäi vielä kategorisoimatta, mutta eiköhän jokaiselle joku lokero löydy ennen kuin syyslukukausi on ohi.
Tahti on tuttuun tyyliin hidas ja vierustoveri täysin avuton paritehtävissä. Täytyy yrittää ehtiä ensi kerralla tunnille aiemmin niin ettei tarvi ottaa sitä ainoaa jäljellä olevaa tuolia. Mä en jaksaisi enää toista tuntia kuunnella, miten ahkerasti Steiner-koulussa kirjoitettiin kaunolla ja miten siellä tehtiin aina itse omat vihot...
9.9.2007
Rapuja ja muita herkkuja
Lauantaina vedettiin syksyn ensimmäiset ja näillä näkymin myös viimeiset rapusetit. Eräässäkin kokissa heräsi pieni eläinsuojelija-vietti. Mieltä painoivat sellaisetkin seikat kuin että miten ne elävät ravut tuodaan kaupasta kotiin ja miten ne oikein saadaan pyydystettyä sinne pataan. Osallistujat eivät olleet vielä valmiita keittämään kukin omia rapujaan ja päädyimme pakastettuihin versioihin.
Pyrstöistä saatiin kuitenkin lihat irti ja saksiakin imeskeltiin tottuneesti. Jostain kumman syystä (?) mun lautaselleni eksyivät aina kaikki saksipuolet. Vierustoveri sen sijaan sai ne kaikki pilaantuneet, koska joutui siirtymään pöydästä hieman taka-oikealle ennen aikojaan. Lautanen kuitenkin tyhjeni kaikista saksiniekoista, vaikka se keko oli aika massiivinen.
Pääruuaksi valmistettu hirvipata oli suussa sulavaa. Jälkiruuaksi valmistettu vadelma/punaherukkajäädyke lisukkeineen oli myös napakymppi. Kiitos vaan kokille! Täytyy näemmä järjestää useamminkin sellaisia illanistujaisia, että isäntäväki tarjoaa vain juomat ja vieraat tekee kaikki ruuat. Toimi ainakin eilisten vieraiden osalta.
Seuraavaksi kuulemma tehdään valkosipulietanoita ja Moules Marinieres. Nam!
Pyrstöistä saatiin kuitenkin lihat irti ja saksiakin imeskeltiin tottuneesti. Jostain kumman syystä (?) mun lautaselleni eksyivät aina kaikki saksipuolet. Vierustoveri sen sijaan sai ne kaikki pilaantuneet, koska joutui siirtymään pöydästä hieman taka-oikealle ennen aikojaan. Lautanen kuitenkin tyhjeni kaikista saksiniekoista, vaikka se keko oli aika massiivinen.
Pääruuaksi valmistettu hirvipata oli suussa sulavaa. Jälkiruuaksi valmistettu vadelma/punaherukkajäädyke lisukkeineen oli myös napakymppi. Kiitos vaan kokille! Täytyy näemmä järjestää useamminkin sellaisia illanistujaisia, että isäntäväki tarjoaa vain juomat ja vieraat tekee kaikki ruuat. Toimi ainakin eilisten vieraiden osalta.
Seuraavaksi kuulemma tehdään valkosipulietanoita ja Moules Marinieres. Nam!
8.9.2007
Pyyntö sieltä jostain
Latasin tänä aamuna viimein uuden messenger-version. Yllätyksekseni siellä odotti jo joku pyyntö valmiiksi. Vielä suurempi yllätys oli, kun klikkasin pyynnön auki. "Request to add me as your friend" ja lähettäjänä DJGaylord. Jäbä tietää selkeesti, että kohta on taas bileet.
Jälkipelit
Kuusi sitkeää sissiä aloitti 10-ottelun perjantai-aamuna, mutta vain neljä selvisi maaliin asti. Pistesaldot olivat kuitenkin suorastaan huimia ja ennätyksiäkin rikottiin. Keli suosi ja toimitsijat olivat tehokkaita. Päätuomari oli suorastaan pelottavan tehokas...
Oma ottelu alkoi varsin mallikkaasti. Ilmeisesti massa on tuonut mukanaan nopeutta (?!), joten satanen kulki lähes kuin kiskoilla. Siihen se sitten jäikin. Pituudessa ei sitten muutaman kilon extravarastolla hypättykään läheskään niin kevyesti kuin pari vuotta sitten ja kun nivunen sanoi vielä yya-sopimuksen irti, niin peli oli aika lailla siinä. Kaikki lajit olivatkin sitten tasaista alamäkeä sinne seipääseen asti, joka oli ns. viimeinen niitti. 1500 metriä ei tarvinnut edes yrittää.
Paljon jäi siis parannettavaa seuraaville vuosille (huom. monikko!) ja taas kuultiin ne tutut kommentit lopussa, että nyt pitäisi treenata enemmän jne jne. Pakko kai se on jotain alkaa tekemään, koska muuten tämä tulosalamäki on tulevina vuosina entistä jyrkempi. Parannellaan kuitenkin ensin tuo nivunen kuntoon, ennen kuin otetaan seivästä taas käteen.
Oma ottelu alkoi varsin mallikkaasti. Ilmeisesti massa on tuonut mukanaan nopeutta (?!), joten satanen kulki lähes kuin kiskoilla. Siihen se sitten jäikin. Pituudessa ei sitten muutaman kilon extravarastolla hypättykään läheskään niin kevyesti kuin pari vuotta sitten ja kun nivunen sanoi vielä yya-sopimuksen irti, niin peli oli aika lailla siinä. Kaikki lajit olivatkin sitten tasaista alamäkeä sinne seipääseen asti, joka oli ns. viimeinen niitti. 1500 metriä ei tarvinnut edes yrittää.
Paljon jäi siis parannettavaa seuraaville vuosille (huom. monikko!) ja taas kuultiin ne tutut kommentit lopussa, että nyt pitäisi treenata enemmän jne jne. Pakko kai se on jotain alkaa tekemään, koska muuten tämä tulosalamäki on tulevina vuosina entistä jyrkempi. Parannellaan kuitenkin ensin tuo nivunen kuntoon, ennen kuin otetaan seivästä taas käteen.
4.9.2007
Kännykkä vyöllä
Tänään se tapahtui. Olin tapaamisessa, missä pöydän toisella puolella istuneella mieshenkilöllä oli kännykkäkotelo vyöllä. Siis nyt oli kyse siitä traditionaalisesta nahkamallista (jota joku näköjään kaupittelee vielä netissä...?), eikä siis mistään pimpatusta versiosta, mitä esimerkiksi Hilavitkutin-saitti tarjoaa.
Luulin, ettei kännykän vyökoteloa ole käytössä enää kuin Vesa Keskisellä, mutta olin väärässä. Kännykkä vyöllä on todistettavasti nähty myös Aleksanterinkadulla. Mihin tämä maailma on oikein menossa? Onko tämä kentien nyt uuden trendin alku? Mä en ehkä kestä tätä.
Luulin, ettei kännykän vyökoteloa ole käytössä enää kuin Vesa Keskisellä, mutta olin väärässä. Kännykkä vyöllä on todistettavasti nähty myös Aleksanterinkadulla. Mihin tämä maailma on oikein menossa? Onko tämä kentien nyt uuden trendin alku? Mä en ehkä kestä tätä.
2.9.2007
Spider Pig
Viikonloppu meinasi vierähtää täysin kotioloissa, mutta kiitos eräänkin rampautuneen ystäväni - löysin itseni Kinopalatsista lauantai-iltana tähtäimessa The Simpsons Movie. Rampakin löysi paikalla lopulta, käytyään ensin varmistamassa etten vain ollut odottamassa Tennispalatsin aulassa...
Simsonit oli ihan kelvollinen leffa. Pätkää ei oltu onneksi venytetty liian pitkäksi, joten väkisin nauraminen jäi pois kokonaan. Spider Pig oli tietenkin aivan ylivoimainen, mutta lempilauseeni leffassa oli kuitenkin: "I have been hired to lead, not to read..." by Arnold. Suosittelen.
Simsonit oli ihan kelvollinen leffa. Pätkää ei oltu onneksi venytetty liian pitkäksi, joten väkisin nauraminen jäi pois kokonaan. Spider Pig oli tietenkin aivan ylivoimainen, mutta lempilauseeni leffassa oli kuitenkin: "I have been hired to lead, not to read..." by Arnold. Suosittelen.
1.9.2007
Sisäpalloa kokeilemassa
Koska kalenteri ammotti tyhjyyttään tämän viikonlopun osalta niin päätin käydä kokeilemassa Kisiksellä, miltä sisäpallon pelaaminen tuntuu. Pahaltahan se tuntui, kuten olettaa saattoi. Eikä se ihan sujunut samalla tavalla vanhasta muistista kuin pyörällä ajo, mutta pallo pomppi suunnilleen sinne mihin oli tarkoituskin.
Mitään ei kuitenkaan mennyt rikki. Pientä kramppia toki esiintyi pohkeissa, mutta sehän kuuluu asiaan samoin kuin mehevät mustelmat käsissä. Lopullinen totuus selvinnee huomenna.
Mitään ei kuitenkaan mennyt rikki. Pientä kramppia toki esiintyi pohkeissa, mutta sehän kuuluu asiaan samoin kuin mehevät mustelmat käsissä. Lopullinen totuus selvinnee huomenna.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)