Olin eilen taas tuttuun tyyliin pelaamassa säbää Liikuntamyllyssä. Ennen meidän vuoroa kentällä häärii aina joku jätkien ö-divariporukka. Omasta mielestään he ovat supertähtiä (jokainen erikseen) kun yrittävät kynäillä itsekseen pitkin kenttää. Se jengi ei tunne sanaa syöttö tai joukkuepeli. Luulisi, että vähitellen alkaisi ottaa aivoon pelata kavereiden kanssa, jotka hautovat palloa itsellään kunnes joku toinen vie sen ja tekee saman jutun. Ilmeisesti asia on kuitenkin niin, että jos karsina on täynnä muita samanlaisia niin ongelmia ei ole?!
Mun puolesta tehköön mitä huvittaa omalla vuorollaan, mutta kun kello lyö seitsemän jätkät vois häipyä sieltä kaukalosta luuhaamasta. Me aloitetaan pelit yleensä heti ja se on kieltämättä lievästi vittumaista, kun väsyneet vässykkä-äijät jää istumaan kentän laidoille koivet kaukalossa. Ne eivät pidä mitään kiirettä lähtönsä kanssa vaan tukkivat molemmat vaihtopenkit todella lahjakkaasti. Otin tavoitteeksi "potkia vahingossa" jotain niistä nilkoille ens viikolla.
Eilisen paras tulee kuitenkin tässä. Yhtä pitkä kuin leveä jätkä kävelee ohi kun istun vaihdossa, taputtaa mua polvelle kuin hidastetussa filmissä ja sanoo: "Tosi hieno maali!". Jep jep. Just tuota mä olin toivonut koko päivän - hikistä kääpiötä taputtelemassa mua polvelle pienillä pulleilla käsillään.
2 kommenttia:
Onko tyypillä vielä kaikki hampaat tallella?
Hampaat jäi suuhun. Maila oli onneksi maassa ko. hetkellä.
Lähetä kommentti