Olo tuskin on ihan yhtä pettynyt kuin Juha Miedolla aikoinaan 50km kisan jälkeen hänen hävittyään sadasosalla olympiakullan Ruotsalaiselle, mutta kyllä se 4. sija harmittaa näissäkin ympyröissä.
Turnaus aloitettiin mallikkaasti lauantaina kukistamalla lohkoykkönen ja paikka mitalipeleissä varmistui saman tien. Ensimmäisen päivän pari muuta matsia menikin sitten ihan siinä sivussa kun ei mailaa tarvinnut turhaa puristaa. Koko päivän saldo 2 voittoa ja yksi tasuri.
Kakkospäivän aamusta ei sitten sitä parasta terää enää löytynytkään ja tipuimme tappiolla 1-2 pronssiotteluun. Siitä pelistä ei jäänyt jälkipolville juuri kerrottavaa, tappio tuli 1-3. Onneksi se oma maalitili aukesi edes tuossa vaiheessa, ettei tarvinnut täysin statistina kentällä kirmailla.
Sunnuntai-iltapäivällä viikolopun saldo olikin sitten helposti todettavissa mustelmien ja naarmujen määrästä. Kertaakaan en lentänyt yli laidan, mutta pari kertaa heitin voltin vastustaja veskarin niskaan vastapuolen pakin avustamana. Eläköön kontaktilajit!
Pidän itseäni voittaja, jos kävelen huomenna normaalisti. Sen verran kyyti oli kovaa, että jalat huutaa hoosiannaa varmasti ainakin keskiviikkoon sakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti