Allergiat ja kiire

Töissä on pitänyt liian kiirettä koko viikon. Työmotivaatiota ei ole myöskään lisännyt mitenkään ne ylimääräiset hommat jotka odottavat nurkan takana, kun kolleega siirtyy muihin tehtäviin. Voinko huomauttaa tässä vaiheessa, että kukaan ei kysynyt multa haluanko mä lisää töitä. Oletus täällä näyttää olevan se, että kun kolleega siirtyy muualle niin sen hommat kuuluu automaattisesti mulle. Siis mistä lähtien?!

Ja tuohon kun lisää bonuksena kaikki mahdolliset pöly&siitepölyallergiat niin johan alkaa olla kevätmieli kohdallaan. Tuntuu mahtavalta käydä treenaamassa kun yhtäkkiä happi vaan tuntuu loppuvan. Ja tämähän on tosiaan vasta alkua. Eihän tuolla ole allergiasään mukaan vasta kuin leppä vauhdissa.

Toivon kuitenkin parempia kelejä ja vähemmän pölyjä viikonlopuksi. Mä lähden testaamaan, jos puhtaampaa ilmaa löytyisi vaikka tuolta.

Haastekisa

Sporttikoulun jälkeen voidaan sitten järkätä erilliset haasteskabat joko 7-ottelun tai 10-ottelun merkeissä.

Kallis minkki

Minkki ei olekaan enää niin kallis. Mitäs nyt tehdään: "Kallis minkki halpeni liki kolmanneksen" ?

Helmi keikka

Lauantaina nähtiin sen railakkaamman kaveriporukan kanssa pitkästä aikaa. Alkuillasta oli perussetti Töölössä - "vähän" boolia ja pientä purtavaa. Isännän loihtimat satay-kanavartaat oli varsin toimivia. Saa tehdä toistekin!

Illan baariksihan ei ollut mitään muita vaihtoehtoja tällä remmillä kuin Helmi. Viime kerrasta olikin jo vierahtänyt reilu vuosi, mutta ainoa uutuus näytti olevan jonon siirtyminen sisäpihalta porttikonkiin. Joku skitso naapuri oli kuulemma ruvennut aktiivisesti valittamaan metelistä. Oli sitten sekin naapuri päättänyt muuttaa Eerikinkadulle hakemaan rauhallista ympäristöä.

Illan varsinainen Helmi oli kuitenkin Loimaannorppa ja ennen kaikkea neidin UUSI TUKKA! Se on niin hieno!!! Asiasta jouduttiin spekuloida vielä sunnuntainakin, koska kehuja oli sadellut siihen malliin että illan kaikki muut tapahtumat jäivät aivan toisarvoisiksi. Hyvä Norppa!

Taas yleisurheillaan

Työn alla on taas pieni projekti kevääksi. Tarkoituksena on saada pystyyn aikuisten sporttikoulu, jossa tutustuttaisiin & treenattaisiin yleisurheilua Otaniemessä. Päiväksi on alustavasti sovittu tiistai ja kellonajaksi klo 19.30-21.

Nyt tarvisi enää tehdä aikataulu, väsätä mainokset, värvätä osallistujat ja pistää treeniohjelma kasaan. Samaa kokeiltiin jo syksyllä ihan mukavalla menestyksellä. Veikkaisin tosin, että kesän lähestyessä treenaaminen ulkona kiinnostaa huomattavasti enemmän kuin pimeät hallivuorot.

Pitkänmatkanjuoksijoille luvataan kuulemma omat treenit.

Juoksumatolla

Olen ylittänyt itseni. Jo kahtena aamuna peräkkäin olen löytänyt itseni kirmaamasta Alexiumin juoksumatolla. Koska lenkkeily ei ole koskaan ollut mun laji, ei nytkään voi puhua mistään pitkäkestoisesta suorituksesta. 12 minuutin yhtäjaksoinen juoksu on mulle saavutus sinänsä. Tähtäin on niinkin korkealla, että seuraavassa 10-ottelussa 1500m menee alle 6min 20sek. Sillä pitäis jo saada pari pistettäkin, ettei tarvi urakkaa nollakerhossa lopettaa.

Ja ihan vaan tiedoksi - seiväshypyssä pisteraja on 110cm ja sillä saa 6 pistettä. Riman yli on mentävät seipään avulla. Ei siis riitä että nakkaa seipään sivuun ja hyppää sen jälkeen riman yli. Tervetuloa vaan mukaan yrittämään!

Hyväntekeväisyyttä

Osallistuin eilen Lastenklinikoiden kummien hyväntekeväisyystapahtumaan Talin keilahallilla. Paikalla päästyäni ei mennyt kuin 5 minuttia kun joku tuli kysymään, että oonko mä Kurikasta. Pakkohan se oli myöntää, koska maailma on kuitenkin niin pieni. Jatkokommentit oli, että "ei tuo sun kummallinen keilaustyyli ole ainakaan muuttunut mihinkään 15 vuoteen..."

Tapahtuma oli hauska, vaikkakin osa jengeistä oli lähes ammattilaisia ja ne kuuluivat tietysti meidän mielestämme ihan eri sarjaan. Meidän tiimi oli pelkkää naisenergiaa ja mukana oli yksi Ihmeidentekijä, joka ei ollut keilannut koskaan. Onnistumisen elämyksiä tuli, vaikka meidän julkkisvahvistukset Kata Kärkkäistä lukuunottamatta pistivät palloa ränniin minkä ehtivät. Jani Sievistä ei näkynyt kuulutuksista huolimatta. Se oli todennäköisesti joko tanssimassa tai deekiksellä. Seuraavaan turnaukseen me vaadimme naisille oman sarjan.

Kilpailuvietti

Olin eilen taas vetämässä treeniä junnuille Otahallissa. Vuorossa oli yhdistetty nopeus & loikkatreeni. Viikonlopun sairastelujen jälkeen (ja ehkä muutenkin) on aina hyvä idea ryhtyä haastamaan poikia loikkakisassa.

Onneksi treenaajat olivat sen verran nuoria, että vanha vei vielä voiton. Hinta ei tosin ollut halpa. Selkä on taas niin jäykkä että tuntuu kuin istuisi valettu korsetti päällä. Kai sitä pitäisi jo vähitellen oppia tuntemaan omat rajansa. Tai sitten ei. Maltan tuskin odottaa miten jumissa selkä on huomenna.

Vaaleista

"Moon aina ollu sitä mieltä että kaikki maailman pölöhöt sinne pääsöö" - oli kommentti pohjanmaalta liittyen eilisiin vaaleihin. Tuohan kiteyttää jo paljon. Onneksi Frederik ei kuitenkaan mennyt läpi ja pari oikeastikin asioista tietävää (ainakin luulen niin) saatiin sisään.

Oma äänestyskeikka meinasi jäädä lyhyeen, koska LUULIN tietäväni äänestyspaikkani sijainnin. Yllätys, yllätys - osoite ei kuitenkaan ollut juuri se katu miksi sitä luulin, eikä itse asiassa ihan seuraavakaan. Hermo meinasi palaa tuttuun tyyliin, mutta lopulta löysin perille. Ja siellä oli JONO. Suhtautumiseni jonoihin ei myöskään ole ollut sieltä kärsivällisemmästä päästä, muttä tällä kertaa sain kansalaisvelvollisuuteni hoidettua.

Viikonlopun haaskausta

Flunssa iski päälle jo perjantaina Berliinissä, joten iltapäivän tunnit ennen koneen lähtöä menivät täysin haaskeelle. Tarkoitus oli tietysti hyökätä viereiseen ostoskeskuskeen isolla vaihteella, mutta keikka jäi lähinnä ikkunoiden tuijotteluksi ja u-käännökseksi.

Onhan se tietysti hienoa sairastaa omalla ajalla niin ettei töistä tarvi olla poissa. Mikäs sen mahtavampaa kuin maata koko lauantai sängynpohjalla ja juoda - ah niin ihanaa - teetä litratolkulla. On kaikin puolin upeaa herätä sunnuntaina ,kun ulkona aurinko paistaa ja pää on ihan yhtä tukossa kuin parina edellisenäkin päivänä.

Fakta kuitenkin on, että maanantaiaamuna tapahtuu huomattava parannus olotilassa koska on kerran aika mennä töihin. Ja sitä paitsi eihän silloin ole oikeasti kipeä, jos ei ole edes kuumetta.

Pierluigi

Tapasin reissullani Berliinissä Pierluigin. Nimi herättää varmasti suurta huvitusta aina siihen saakka kunnes lisää etunimeen kuuluvan sukunimen - Collina. Tässä vaiheessa moni luultavasti klikkaa linkin auki ja tunnistaa tyypin kampauksesta. Vähemmän urheilua seuranneet eivät tunnista ehkä ollenkaan.

Joka tapauksessa seminaarin illallispuhuja oli valittu vahvasti italialais&espanjalais-kuulijakunnan kiinnostuksien pohjalta. Esitys oli hyvä, englanninkielentaitokin huomattavasti keskivertoitalialaista parempi ja vitsitkin vielä toimivia. Kaiken lisäksi Collina selvisi varsin mallikkaasti yleisön Zidane/Materazzi -kysymyksestäkin.

Mutta kuinkas sitten kävikään. Viereisessä öydässä istui kolme italialaista mieshenkilöä, joista kukaan ei pitänyt jalkapallosta. Mikä todennäköisyys?! Näille italiaanoille jäi todellakin illalliselta luu käteen, koska pöydän naisia tuntui ainakin Pierluigin esitelmä kiinnostavan tai sitten ne olivat vain innostuneita kaljusta. Täytyy tunnustaa - kyllä mäkin hain Collinan nimmarin enkä suinkaan ollut ainoa.

Levisimulaattori

Yllättäen (?) en ollut sitten ainoa, jolla liskot olivat vierailleet viikonlopun jäljiltä. Eräs työtoveri kertoi, että hän ei sen sijaan ole koskaan kokenut liskoja. Hän arveli sen johtuvan siitä, ettei hänelle tule myöskään krapulaa. Toisaalta hän ei myöskään koskaan vedä 2-3 päivän rännejä.

Onneksi mukavat työkäverit tulivat apuun tässäkin tilanteessa ja lupasivat järjestää hänelle Levisimulaattorin. Tarvii vain valita päivä niin muut lähtevät baariin seuraksi vetämään vichyä ja "simuloimaan" samaa örvellystä kuin pohjoisessa ja reissun missanut työtoveri kiskoo viinaa minkä ehtii ja saa ehkä kokea liskot parin päivän päästä. Lisää loistavia ideoita?

Blogsitter

Ei hätää te kiireiset ystäväni! Nyt on keksitty ratkaisu viimeisimpäänkin pulmaan. Tämä linkki on ehdottomasti niille, jotka kokevat jättävänsä bloginsa "heitteille" koska ovat niin kiireisiä, eivätkä ehdi päivittää sivuja tarpeeksi tehokkaasti. Jos omatunto soimaa niin ei muuta kuin hakemaan apuja blogsitteriltä...

Kaverit kylässä

Menin eilen lentistreeneihin, koska luulin sen olevan hyvä idea. Ajattelin että kroppa "saisi vähän kyytiä" viikonlopun rallattelujen jälkeen. Tuo oli SUURI virhe.

Velttoudella ei ollut mitään rajaa, enkä pystynyt mihinkään suorituksiin edes 50% tehoilla. Olin kuin paikalleen juurtunut perunasäkki keskellä parkettia. Mitään koordinaatiota ei ollut ja pallo oli täysin tuntematon peliväline. Yritys oli todella huipussaan kun seisoin jalat sementissä puolitoista tuntia.

Onneksi syy velttouteenkin sitten selvisi yön pikku tunteina. Kaikki ne ihanat liskokaverit tulivat viimeinen kylään ja pitämään bileitään Kurvissa. Ja jos se voi vain olla mahdollista niin töihin mentiin tänä aamuna vieläkin väsyneempänä kuin eilen.

Reissu

Bussi, lento, Kittilä, bussi, Sirkantähti, Levistar, kauppa, alko, Paxis, valkosipulimuikut, Cristal Cava, poropasta, Pascual Toso, foto-opportunity, Wanha Hulluporo, karaoke, Mombasa, nukkumaan.

Brekkari, lumilauta, Ski Card, mäkeen, Gondoli, G2, Tuikku, pizzaa, sumu, kramppi, venyttely, samppanja, sauna, siideri, käherrys, K5 Kammi, poroa, poroa, poroa, punaviiniä, pöytäkeskusteluja, 1620, Areena, uusia suhteita, Jean S, x kertaa Breezer, Mumm, Mumm, jatkot, lihis, juusto, punaviinimeri, kämpille, unta.

Rieska, pakkaus, muutto, mäkeen, aurinko, anteeksipyyntö, lounas, terassi, siideri, bussi, lentokenttä, passiturma, siideri, väsy, HKI, taksi, koti, unta.

Lahja

Sain kuin sainkin sitten naistenpäivälahjuksen juuri siltä mieheltä. Täytyy sanoa, että en olisi ihan osannut arvata mitä tuleman pitää. Toisaalta, ottaen huomioon viime päivien keskustelut aiheen tiimoilta (maininta oli mm. Kauppalehdessä) niin loppupeleissä oli vain yksi mahdollinen lahja.

Kyllä mua silti hieman hymyilytti kun kaivoin Jenna Jamesonin Erotiikan ammattilainen: Seksitähden päiväkirjan Stockmannin pinkistä käärepaperista. Paketoijalle oli kuulemma tokaistu, että testataan nyt miten se huumori kestää. Hyvinhän se kestää, mutta en kuitenkaan pakannut kirjaa matkalukemiseksi Levin koneeseen. En olisi kuitenkaan saanut lukea sitä rauhassa.

Illallinen Töölönrannassa toimi mainiosti. Alkuun katkarapulautanen ja pääksi karitsan entrecote. Jälkkäri ei enää mahtunut.

Hyvää kansainvälistä naisten päivää!

Taas koitti virallinen naisten päivä. Mielestäni Suomessa voitaisiin ottaa sama käytäntö kuin Venäjällä: naisten päivä kansalliseksi vapaapäiväksi. Mikäs sen mukavampaa kuin ylimääräinen lomapäivä parhaaseen talviaikaan.

Ystäväni Loimaannorppa oli saanut naistenpäivätoivotukset paperilapulla. Lopuksi lapussa oli todettu, että "sinkkukin on nainen". Mikä ihmeen toteamus tuo nyt oli? Tietääkseni naisten päivää eikä naista määritellä siviiisäädyn perusteella. (olkaa ystävällisiä ja korjatkaa jos olen väärässä)

Voin kertoa että on ihan yhtä epätodennäköistä saada naisten päivänä kukkia, oli sitten sinkku tai ei.

Rentouttava (?) hieronta

Kävin eilen taas vaihteeksi hierojalla. Selkä oli niin jumissa, ettei hieroja saanut kunnolla erotettua isoa selkälihasta selkärangasta. Kannattaa käydä salilla ja tehdä rinnallevetoja. Sillä saa suhteellisen tehokkaasti koko kropan jumiin. Ja jos ei muuten meinaa onnistua niin tekee vielä soutuliikettä päälle.

Hieronta on mulle aina kaikkea muuta kuin nautinto. Tai tavallaan se on ihan nautittavaa kun se veri kiertää paremmin päässä session jälkeen. Eilen hierottiin selkä/hartialinjan lisäksi käsiä auki. Siitä todistaa mustelmat käsivarsissa. Niin masokisti mäkään en ole, että voisin sanoa tuota rentouttavaksi. Tänään pitää taas yrittää istua ryhdikkäänä töissä, ettei selkä vetäisi ihan kokonaan kramppiin eilisen käsittelyn jäljiltä.

Viikko käyntiin

Viikko starttaa aina mukavasti maanantaiaamun sählyillä klo8. Tänään taas oli mukavat pelit ja jälleen kerran selvittiin ilman haavereita. Tosin koen sen pienenä ihmeenä, ettei kukaan ole pahemmin loukannut itseään noissa karkeloissa. Mailat tuntuvat toimivan useimmin viikatteina tai pesäpallomailoina kuin sählymailoina.

Tänään piti olla muutenkin reipas ja käydä luovuttamassa verta pitkästä aikaa. Keikka kuitenkin jäi, koska illalla piti mennä pelaamaan lentistä. Joku viisas on ollut sitä mieltä, ettei ole hyvä urheilla heti sen jälkeen kun on antanut itsestään 450 millilitraa verta. Torstai on taas toivoa täynnäm joten yritetään silloin paremmalla onnella. Hemoglobiiniksi veikkailen 150.

Yhteenveto

Galaxy oli ok ottaen huomioon, että se on kuitenkin Tallinkin laiva. Laivan venäläisen ravintolan suhteen en voi suositella muuta kuin blinejä. Kannattaa ottaa ne merilohenmädillä, jos haluaa mätinsä herneenkokoisina pirskahtelevina pallukoina. Itse koin ehkä hieman annoskateutta - olisi pitänyt valita muikunmädit. En nimittäin välittänyt liiemmin siitä "pirskahtelusta".

Illan ehkä shokeeraavin hetki koettiin tanssiravintolassa. Olimme nauttimassa rauhallisesti jälkiruokadrinkkejä toisessa kerroksessa, kun alhaalla pyydettiin tyhjentämään tanssilattia ja lavalle pyydettiin joku nuori mies. (valitettavasti en muista nimeä) Tässä vaiheessa sanoin ääneen, että tuo jätkä ei voi olla tosissaan, mutta kyllä se vain oli. Tulipa todistettua sitten kosintakin Tallinnan laivalla. Vastaus oli tietysti (?) kyllä ja sormuksetkin oli valmiina. Oliko tuo nyt sitten ihanan romanttista? Kaikkea sitä näkee.

Tallinkin City -hotelliin voi mennä toistekin, samoin Zebra -ravintolaan. Kyllä ne osaa paistaa tonnikalapihvin silläkin puolella ja muutkin annokset olivat loistavia. Viinilistaltakin löytyi uusi tuttavuus, kokeilkaa ihmeessä etelä-afrikkalaista Zonnebloem Pinotage -punaviiniä. Nam!

Edessä: Mini break

Eräänkin palloilijan aikatauluista johtuen vapaat viikonloput ovat aika harvassa. Nyt kun sellainen osui kohdalle, niin jotain oli tietysti kehitettävä välittömästi. Mihinkään pitkälle ei perjantai-iltana kannata lähteä, jos sunnuntai-iltapäivään mennessä pitää olla takaisin pääkallonpaikalla. Siispä suunnaksi valittiin Tallinna.

Suunnitelmissa on mennä tänään Galaxyllä yli ja testata toisella puolella Tallinkin uusi City -hotelli. Paikallisagentilta on saatu ravintolasuositukset, joten huomenna illalla olisi tarkoitus tsekata Zebra -niminen ravintola. Sitä ennen tietysti normaali shoppauskierros ja ehkä käynti parilla drinksulla. Sunnuntain paluumatka tulee varmasti olemaan yhtä juhlaa, toivottavasti ei keinuta liikaa.

Uusi tukka

Kävin vaihteeksi kampaajalla viime viikolla ja pitkä tukka sai lähteä. Tuntui siltä, että oli aika käyttää saksia vähän reippaammalla kädellä ja niin myös tapahtui. Eräskin toveri tosin totesi, että "oli jo aikakin leikata". Lattialle tippuneista hiuksista olisi varmasti saanut aikaiseksi ihan kelpo peruukin, sen verran paljon niitä oli.

Lyhyempi hiusmalli on aiheuttanut yllättävän paljon keskustelua. Ilmeisesti mulla oli sen verran vahva "pitkätukkaisen blondin leima" otsassa, että joillain työtovereilla meni useita päiviä uuteen hiusmallin tottumiseen. Jotkut eivät tosin tunnu tunnistavan vieläkään. (Haloo - ei tämä nyt NIIN lyhyt ole!)

Ja vähän jos laittaa tukkaa kiharalle niin sitten on jo otettu "permanentti". Hei kaverit - 80-luku meni jo.