Se on joulu nyt!

Uuden vuoden lupauksista en paljon perusta, joten aion tehdä joululupauksen. Tästä joulusta eteenpäin lupaan olla ahkerampi blogin päivittäjä kuin sitten viime joulun. Lupausta ei pitäisi kaiken järjen mukaan olla hirveän hankala täyttää...

Mitä sitten viime kuuleman. Noh, Thaimaassa tuli lomailtua, mutta sekin valoenergia kulutettiin loppuun hyvin nopeasti. Aurinko paistoi ja kookosdrinkit maistuivat hyvältä. Reissusta on enää tosin muistona vain megaiso Visa-lasku. Uusi ystävä löysi onneksi kotiin ja tämä ystävyys on toivottavasti pitkäikäistä. (ei, nyt ei puhuta thaimaalaisesta aupairista tms.). Vielä täytyy kehittää jotain keinoja, miten se lasku selätetään.

Mitäs seuraavaksi. Nyt on enää pari päivää jouluun ja luonnollisesti odotan TODELLA PALJON lahjoja, koska olen ollut MIELETTÖMÄN KILTTI. Lopputulema jääköön arvoitukseksi.

Koska tämän vuoden talvimaisemat ovat olleet etelässä hieman heikommin saatavilla niin toivottelen hyvät joulut vanhan kuvan välityksellä. Palataan pian asiaan.

Joulu tuli, joulu meni

Viikko Rukalla vierähti nopeasti. Reissu ei ollut ehkä ihan niin ulkoilupainotteinen ja sporttinen kuin olisi voinut kuvitella, mutta sitäkin rentouttavampi. Eikä vähiten sen kaiken syömisen ja juomisen ansiosta...

Jouluviikon suosikeiksi nousivat talvinen maisema, mätileivät, samppanja, raclette, pino kirjoja sekä joululahjat (luonnollisesti). Perintöprinsessojen sijoja jäivät kärkkymään suklaa ja Monte Criston kreivi. Miinukselle menivät törkeän huono ajokeli menomatkalla, hiihtomaikkojen puute, turhan kova tuuli sekä laskettelulasien hajoaminen käteen.

Kirjapinosta tuli luettua läpi Marklundin Paikka auringossa, Cornwellin Scarpetta sekä Remeksen Pyörre. Sijat menivät 2, 1 ja 3. Remes sai tässä kisassa vain pronssia, koska kirjaan oli yritetty ahtaa kaikki mahdollinen. Oli Estoniaa, asekauppaa, formulaa, steroideja ja huumeongelmaa. Liian väkinäistä. Marklundin kirja oli tuttua Annika Bengtsonia. Kirja ei ehkä yksinään toimisi kovinkaan hyvin, mutta jos on lukenut aikaisemmatkin niin uusinkin menee yhdeltä istumalta.

Patricia Cornwellin Scarpetta oli tutun synkkä ja täten myös erittäin toimiva. Englanninkielinen sanasto jossain kohdissa (ruuminavausta suoritettaessa) oli hieman haastavaa, mutta ei ylitsepääsemätöntä. Suomenkielisen painoksen ilmestymisajankohta ei ole tiedossa.

Cornwellistä siirryin Oksasen Puhdistukseen. Ensimmäisten parin sadan sivun perusteella Finlandia-voittaja saattaa nousta joululukemiston kärkeen. Puhdistuksen jälkeen selätetäänkin sitten Troikka.

Joulumielellä

Ensimmäiset joululahjat on saatu ja annettu. Ensimmäinen varsinainen jouluateria on koettu. Nyt alkaa joulu olla oikeasti lähellä.

Minähän en todellakaan ole mikään varsinainen jouluihminen. Yleensä en edes vietä joulua, ainakaan niissä merkeissä, että siihen kuuluisi perheen yhdessäolo ja rauhoittuminen. Allekirjoittaneen joulun tekee ainoastaan yksi asia ja se on LAHJAT.

Olin pitkään täysin murtunut, kun sisareni antoi signaalia, ettei lahjoja enää osteta. Tavallaan se oli helpotus - ei tarvinnut yrittää paketoida sitä Turun sinappia (ehdottomasti sinistä) tai Rexonaa hienoihin paketteihin. Jos joku on joskus kokeillut, niin tietää, että ne on pirun hankalan muotoisia. Oli iloinen yllätys, että sisareni "tuli järkiinsä" taas tänä vuonna ja pääsimme lahjomaan toisiamme reilusti niin ettei kumpikaan varmastikaan jäänyt tappiolle. ; )

Onneksi minulla on myös PALJON IHANIA YSTÄVIÄ, jotka ovat myös innoissaan lahjojen antamisesta sekä saamisesta. Toivottavasti tänä vuonna onnistun ilahduttamaan edes osaa heistä sopivilla valinnoilla. Sitä odotellessa - Hauskaa ja Lahjarikasta Joulua kaikille!