Haaskeelle meni

Kävin Pariisissa työmatkalla. Harvemmin kolme yötä kestävä duunireissu on mennyt yhtä tiiviisti työympyröissä kuin tällä kertaa. Ohjelmaa oli aamusta iltaan, tai oikeastaa yöhön asti. Ei siinä juuri ehtinyt huomata, missä kaupungissa oli.

Seminaaripäivien ja illallisten lomassa ehti kuitenkin tietyistä jutuista huomaamaan olevansa Pariisissa. Palvelu oli yhtä töykeää kuin aina ennenkin, eikä kukaan juuri osannut puhua englantia. Karmein yllätys oli kuitenkin hotelli Westinin seminaarilounaalla, kun omalla lautasella oleva kanafile oli aivan raaka alapuolelta. Sain toki uuden annoksen - ilman pahoitteluja luonnollisesti, mutta eipä siinä enää kanaa tehnyt mieli.

Sen sijaan hotelli Ritzin illallisessa ei ollut mitään vikaa, vaikka olisin mieluusti kyllä maistellut muitakin kuin makeita viinejä. Hanhenmaksan kanssa klassinen yhdistelmä toimi, mutta jotenkin sitä olisi toivonut juovansa lohen seuraksi muuta kuin jälkiruokaviiniä. Ravintola Petruksessa sekä ruoka että juoma toimivat, mutta se palvelu vaan oli jotenkin niin ranskalaista.

Tähän kun lisää bonuksena oman kämäsen hotellihuoneen mitat (2x4m plus kylppäri) niin ei siinä Pariisin reissulla juuri juhlittu. Galeries Lafayetten jouluvalot olivat upeat, mutta siihen se sitten jäikin. Pariisi meni siis lähes haaskeelle.

PS. Ja Finskikin oli tehnyt kuohuviinistä maksullista hupia. Prkl.