Minähän olen hyvinkin tunnettu siitä, että tasaisin väliajoin iskee jos jonkintasoinen urheiluvamma joka aiheuttaa pakollista urheilutaukoa. Paljonkin pahempia on koettu kuin tämä nykyinen hermopinne, mutta tämä on nyt jotenkin poikkeuksellisen hankala. Vaikka pinnetilan pitäisi tuntua pakarassa niin tällä hetkellä on enemmänkin sellainen fiilis, että se pinnetila on korvien välissä.
Kun ei pääse kunnolla urheilemaan, niin tuntuu että kaikki asiat vähän tökkii. Mikään ei oikein suju ja kärsivällisyyttä koetellaan. Muiden ihmisten kyvyttömyys (siis kuviteltu kyvyttömyys) nousee pintaan joka käänteessä. Ja kun duunissa on enemmän hommaa, niin sitä jatkuvaa paapopista ja opastusta ei vaan jaksaisi. Missä on ihmisten omat aivot?
Yleensä en laske päiviä lomaan, mutta nyt on todellakin sellainen olo että olen loman tarpeessa. Ellei heinäkuun alku ala tulla hemmetin nopeesti, niin suoni varmasti katkee päästä. Nykyistä turhautumisen tilaa ei vaan jaksaisi enää yhtään ylimääräistä päivää. Miten se onkaan niin, että hellekeleillä ei tätäkään turhautumista edes huomaisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti