Näytetään tekstit, joissa on tunniste beach volley. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste beach volley. Näytä kaikki tekstit

25.8.2009

Minkin seikkailut saarella

En tosiaankaan vielä viime perjantaiaamuna tiennyt, mitä viikonloppu tuo tullessaan. Näköjään elämä heittelee yllytyshullua aina välillä sinne sun tänne, mutta mikäs siinä jos kokemukset ovat hienoja. Tällä kertaa päädyttiin kalastus- ja lifestyle-ohjelman tekoon Ahvenanmaalle?! (jäämme odottelemaan sponsorikiitosta PAF:lta)

Minähän en tosiaan koskaan ole edes virveliä käyttänyt , joten asetelma kalastuskisaan lähdettäessä oli hyvinkin mielenkiintoinen (lue: haastava). Varsinkin kun taivaalta tuli vettä ihan reippaasti, eikä niitä kumisaappaita tullut mukaan. Huolimatta siitä, että sormet näyttivät rusinoilta kolmen tunnin märkäsession jälkeen niin fiilis oli kaikin puolin hyvä. Nyt ainakin tiedetään mikä on haspeli, mitä tarkoitttaa jigaaminen ja miksi sininen krokotiili on must.
Haukikin nähtiin todistettavasti parin päivän aikana myös meidän veneessä, mutta pulliksi asti se ei päätynyt. Päivän trendi oli selkeästi catch and release. Ajattelin seuraavaksi ryhtyä järjestämään omaa kalastusreissua kavereilleni - ketä on mukana?

Syömisen ja kalastuksen lisäksi maalasimme akvarelleja paikallisen taiteilijan johdolla sekä ehdimme katsastaa beach volleyn world tour -osakilpailun miesten finaalin. Golfiakin olisi ollut mukava käydä kokeilemassa Ahvenanmaan viheriöillä, mutta tällä reissulla siihen ei yksinkertaisesti ollut aikaa. Jäipä jotain myös seuraavalle kerralle. Predatorin paluussa voidaan sitten ottaa omat merionget ja kilpakohot mukaan.

11.4.2008

Vanhoja ja uusia kujeita

Eilen aloitettiin uuden mailasetin testaaminen. Asenne oli alkuun yllättävänkin nöyrä, mikä todennäköisesti edesauttoi hyvää osumatarkkuutta. Pallon ylilyöntejä ei juuri tullut, vaikka hakattiin yli tunti. Sen sijaan onnistuin lyömään tiin pallon alta takaseinään niin että pallo jäi paikalleen. Taitoa sekin.

Retki biitsihallille muutaman vuoden tauon jälkeen oli kokemus sinänsä. Ensinnäkin siellä oli punaista hiekkaa, mikä yllätti allekirjoittaneen täysin. Sehän värjää! Mähän en ole koskaan ollut mikään hiekassa pyörivä puolustuspelaaja, enkä aikonut aloittaa sitä taivalta nytkään. Sain "luvan" olla dyykkailematta. Tosin pari kertaa polvi taisi lipsahtaa hiekkaan ihan vahingossa.

Eipä ollut siitä setistä jälkipolville kertomista. Yläkautta ei tarvinnut edes harkita syöttävänsä ja miesten korkeudella ollut verkko teki iskuyritykset turhiksi. Passit sen sijaan löysivät tiensä yllättävänkin hyvin perille. Eiköhän musta vielä joku 5-sarjan passari kehitetä.