Näin syksyn ja ruuhkien alkaessa automaattivaihteisen auton kaipuu alkoi kasvaa suureksi. Vaihteiden rynkyttäminen Länsiväylän aamuryysiksessä ei mitenkään auta nostamaan mielialaa. Tuumasta toimeen siis.
Nykyiseen autooni suht tyytyväisenä menin ensin käymään Suomenojan Automaalla. Ensin kun olin puhelimessa kehunut nykyisen Huihaini moitteettomaksi, oli suuri ilo huomata liikkeen pihassa, että joku kiva autokuski oli sitten ajanut meikäläisen auton etupuskuriin halkeaman?!? WTF?!?! Siitä olikin sitten mukava jatkaa keskusteluja automyyjän kanssa. Koeajoon lähti kuitenkihn Huyndai Veloster.
Veloster mielytti ulkoisesti, mutta tehot jäivät vähän köykäisiksi. En myöskään pitänyt automaattivaihteiston "kotelosta". Ihan typerää joutua venkslaamaan sivulle ja alas, jos haluaa pakkia päälle. Suoraviivainen sen pitää olla. Lisäksi takapenkin yksi ovi apukuskin puolella oli hieman hassu. Tuskin sinne tulee koskaan kierrettyä kassia kantamaan. Plussaa isoista peileistä ja reilun kokoisesta takaluukusta.
Autokauppias oli ystävällisesti tehnyt tarjouksen valmiiksi, kun kävin palauttamassa Velosterin. Omani korjauksen arvioiksi oli laitettu tonni, mikä luonnollisesti on yläkanttiin. Olisin ollut valmis keskustelemaan asiasta myyjän kanssa, mutta hän ei koskaan soittanut takaisin. Ilmeisesti autokaupalla menee niin hyvin, että tämän vuoden myyntibudjetti on täynnä jo ennen elokuun puoltaväliä. Siltä myyjältä en kyllä osta mitään.
Jatkoa seuraa - osa 2: Alfa Romeo Giulietta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti