Joulutunnelma oli viikonloppuna hieman hakusessa, kun vettä tihkutti ja maa oli kaikkea muuta kuin valkoinen. Oli keli mikä tahansa, niin onneksi syömisen tuomaan joulutunnelmaan voi aina luottaa. Joulu ilman ähkyä ei ole oikea joulu.
Tällä kertaa syöminen jäi onneksi vain muutamaan päivään, koska pyhät eivät osuneet kalenteriin mitenkään lomapäiviä ruokkivasti. Perusviikonloppu piteni vain päivällä. Maanantaina päästiinkin sitten ihailemaan sateen sijaan myrskyssä taipuvia puita ja kuuntelemaan miten tuuli tuiversi jopa kerrostalon nurkissa. Bonuksena tietysti naapurin aamuvisiitti klo 6.10. Aina hyvä aika soitella ovikelloa.
Maanantai-iltana joulusta muistutti enää yhä turvoksissa oleva jääkaappi ja ylimääräiset roskapussit parvekkeella. Työpaikalla tiistaina siitä muistutti perjantaina jääkaappiin unohtunut siianmäti. Ei näin.
Onneksi sisko oli buukannut keskiviikolle joululahjaksi kasvohoidot Helsinki Day Spassa. Voisihan sitä huonomminkin Viatonta lasta juhlia. Kuulaan ihon (?!?) tuntemus tosin häipyi välittömästi ulkona tervehtineeseen vesisateeseen.
Kai näissäkin "talvikeleissä" jotain positiivista on. Mä en vain ole keksinyt mitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti