Liityin perjantaina siihen joukkoon golfin pelaajia, jotka ovat joskus odottaneet hengitystään pidätellen pallon vierimistä viheriöllä... Melkein holari. Mutta kuten niin monesti on todettu niin lähellä ei lasketa.
Eräskin blogin pitäjä tosin totesi, että holari on tuuria, birdie on taitoa. Ja sitä paitsi olisihan se holarin tekeminen tullut pirun kalliiksi, vaikkei perjantai-iltana kauheaa tungosta kentällä ollutkaan. Olisi pitänyt kiertää toinenkin 9 reikää niin että klubitalolta olisi ne väsyneimmätkin päivystäjät kotiutuneet ja kuohuvaa olisi tarvinnut tarjota vain omalle porukalle. Köyhä mikä köyhä.
PS. Tein sentään birdien.
1 kommentti:
Loistavaa. Kohta sä olet sillä tasolla myös golfissa, ettei tarvitse edes ajatella muuta kuin ammattiurheilijan uraa! :)
Lähetä kommentti