Ja sitä riittää!

Lunta nimittäin. Talvi ei ole edes puolessä välissä ja nyt jo autolla ajaminen tekee tiukkaa keskustassa. Lumivallit tien reunustoilla kasvavat silmissä ja parkkiruudut pienenevät samaa tahtia. Nyt ei enää tarvi ihmetellä, miksi joka toinen auto pk-seudulla on SUV. Eihän täällä muuten pääse edes eteenpäin!

Onneksi taloudesta löytyy edes yksi autotallipaikka. Voin kertoa, että aika tiukasti mennään vuoroviikoilla näillä keleillä, eikä neuvotteluvaraa juuri ole. Jotenkin 20 minuutin aamujumppa ei innosta ennen töihin lähtöä. Mielellään ajelen lämpimästä ja kuivasta autotallista toiseen. Parempi toivoa, että ainakin ensi viikon jälkeen tulisi jo pyryynkin vähän paussia.

Oi Kuusamoo...

On nämä Suomen talvikelit vain ihmeellisiä. Aina kun tulee lunta niin kaikki liikenne lamaantuu. Ihan sama onko kyse maanteistä, rautateistä tai lentoliikenteestä. Joka kerta sama juttu. Aivan kuin Suomen maassa ei olisi lunta aiemmin nähty.

Ainakin Kuusamon kenttä tulee tutuksi. Koneen lähtöön pitäisi olla enää 40 minuuttia, mutta kuinka ollakkaan kone lähtee Helsingin päästä vasta tunnin päästä. Hienoa, upeaa. Onneksi sentään kenttä on uusi ja täältä löytyy toimivia pistokkeita, niin läppärissä pysyy sentään virta.

Ja kahvilayrittäjä saa kyllä propsit. Varmasti pohjoisen parasta palvelua. "Illaksi kotiin" taitaa kuitenkin jäädä täyttämättömäksi lupaukseksi.