Osallistuimme aloittelijaryhmän treeneihin. Ensin oli ohjelmassa leikkimielistä kisailua, jonka avulla pyrittiin pääsemään paremmin sinuiksi pienen fillarin kanssa. Yllättävän haastavaksi osoittautui toisen käden irroittaminen sarvista.
Parkissa löytyy reittejä ns. Aasta ööhön. Vaikeusasteen määrittelee oikeastaan vain vauhti. Meillä tuntui välillä olevan enemmän vauhtia kuin taitoa, mutta onneksi isommilta onnettomuuksilta vältyttiin. Sen tosin opin, että ehkä ne polvi- ja kyynärsuojat on kuiten hyvä laittaa päälle seuraavan kerran. Jotenkin sitä aina innostuu, kun haastetta heitetään kehiin. Lisää materiaalia tulee varmasti aiheesta myöhemmin, kun Sohvaperunoiden videoklippi saadaan valmiiksi.
1 kommentti:
Mä lainaan ensi kerraksi kypäräkameraa!
Lähetä kommentti