Koska olet viimeksi soittanyt ystävällesi tai tuttavallesi kysyäksesi ”mitä kuuluu”, ilman että olisit ehdottamassa tai pyytämässä mitään?
Nykyään kun kaikki kommunikointi hoidetaan maililla, tekstareilla tai naamakirjan kautta niin harvemmin sitä tulee oikeasti kysyttyä, mitä on meneillään. Itse kuulun siihen kategoriaan ihmisiä, jotka eivät mielellään luukuta koko elämän syvintä olemusta naamakirjan sivuilla. Välillä sitä tosiaan havahtuu huomaamaan, miten vähän ihmisiä taitaa loppupeleissä kiinnostaa ne todelliset kuulumiset.
Ihmiset luulevat, että jos henkilö pitää blogia ja on semiaktiivinen naamakirjassa, niin kuulumiset on sillä selvät. Itse sorrun myös usein tähän oletukseen – mitä sitä turhaan soittelemaan, naamakirjastahan sen näkee mitä sille kuuluu. Tässä saattaisi olla pieni kehittymisen paikka yhdellä sun toisellakin.
1 kommentti:
Aina kun Tappara voittaa Hifk:n, Jokerit tai Bluesin olen yhteydessä muutamaan kaveriini ja kysyn mitä kuuluu. Samalla kerron mitä itselleni kuuluu. Vahingon ilo on aidosti vilpitöntä. Siihen ei liity tippaakaan kateutta.
Lähetä kommentti