Viikonlopun päätapahtumaksi oli valittu tällä kertaa kansainvälinen urheilutapahtuma ja siihen päälle omat sportit. Tapahtuma-areena oli Jyväskylän Harjun kenttä, mikä kuhisi hyvärunkoisia miehiä ja naisia 11 Euroopan maasta. Toiset oli luonnollisesti parempia kuin toiset, mutta yksi asia oli yhteistä lähes kaikille urheilijoille: uskomattoman hyvä runko!
Moniotteluita ei tule yleensä arvokisojen aikana liiemmin seurattua, mutta näemmä pitäisi. Niissä urheiluasuissa oikeasti silmä lepää. Urhelijoiden on oltava erittäin monipuolisia, joten joukkoon ei todellakaan mahdu mitään tuhteja työntäjiä tai mitään kolisevia korkeushyppääjiä. Pään olisi tietysti voinut vaihtaa useammaltakin, mutta aina ei voi saada kaikkea.
Omat kisat järjestettiin myöhemmin Muuramen tiilimurskalla. Tulokset jäivät kohtalaisiksi, vaikka miten yritimme toteuttaa aiemmin päivällä kuultua neuvoa korkeudessa: "pidä pää vartalon jatkeena". Tämän pulliksen uusi laji näyttäisi olevan molempien käsien kuulantyöntö (yhteistulos). Molemmilla käsillä päästiin samalle metriluvulle (nyt ei tosin puhuta 2-numeroisista luvuista).
Mitään tiukkoja urheiluvartaloita ei enää liioin näkynyt, mutta raavasta lihaa sitäkin enemmän. Kyllä suomalainen mies vain on viehättävä näyttäessään karvaista ahteriaan kuularingistä. Ei siitä sen enempää, you got the picture.
4 kommenttia:
Mä muuten keksi, miten saada samanlaisen kropan kuin moniottelijoilla. Ei vaan tällä hetkellä ole rahaa niin moneen leikkaukseen ja olishan se kiva, et se olis aito. ;)
Vaikka en mä kyllä Austra Skjuten näköinen silti haluis olla. :O
"Henkilökohtaisen kymmenottelun voitti vuonna 2003 Tampereella junioreiden Euroopan mestariksi otellut Ruotsin Nicklas Wiberg omalla ennätyksellään 8040 pistettä, mikä ylittää Pekingin olympiakisojen A-rajan."
Noinhan me veikattiinkin, että se tähtää A-rajaan.
Ja kyllä on Austran sukunimi väärin kirjoitettu, mutta en jaksa nyt etsiä miten se oiekasti kirjoitetaan, saati sitten lausutaan. ;)
Lähetä kommentti